Haluisin tehä tämmösen vähän vakavemman ja mietteliäämmän päivityksen.  Jokainen varmasti tietää sen, kun elämä lyö sut maahan ja sun on pakko nousta ylös. Oot ihan rikki. Tuntuu että mikään ei ole hyvin, kaikki pettää sut ja sua ei kuunella. Kuitenkin, kun yrität selvitä, kuulet lähes tuntemattomilta ihmisiltä tämmöstä kommenttia " EI sulla oo oikeesti mitään hätää"   " älä esitä"  " tuo on vaan typerää huomion hakua"  " Olet itse aiheuttanut kaiken"  " olet todellakin ansainnut sen"  Kuka ihminen on sanomaan kellekkään yhtään mitään, kellä on oikeus haukkua toista? Liian moni nuori nykyään kokee jäävänsä yksin ja kokee että he eivät kelpaa sellaisinaan kuin ovat. Että heille asetetaaan liikaa haasteita ja odotuksia. Mimmoinen kansalainen sinusta tulee, kuinka saat hyvän todistuksen, kuinka sinulla on kaksikymmentä viisi vuotiaana perhe, mies ja pari lasta ja koira. Sinulla on ammatti jolla tienaat hyvin ja pystyt elättämään perheesi. MItä jos kaikki ei menekkään niin? MItä jos elämä ei olekkaan yhtä ruusuilla tanssimista? Nuoria pitäisi tukea ja yrittää ymmärtää. EI ole helppoa olla yläasteella, jossa kaikki katsovat ja kiinnittävät huomiota. Ei ole helppoa olla erillainen, josta muut itsestään epävarmat huomauttelevat sinulle. EN nyt puhu vain itsestäni, vaan ihan jokaisen nuoren puolesta. Nykyään on kuin tietty kaava siihen, millainen sinusta tulee ja mitä sinun pitää olla. Ikään kuin omille ajatuksille ei jää tilaa. Minä nään päivittäin ympärilläni ahdistusta. Yksi hyvä ystäväni kärsii pahoista paniikkihäiriöistä ja hän taistelee niiden kanssa päivittäin, ei ole varmasti helppoa ja varmasti hänestä tuntuu välillä, että kukaan ei ymmärrä. Hän on joutunut kokemaan kamalia asioita, mutta pikkuhiljaa hän selviää niistä. Mutta hänellä on omat tapansa, hän ei kulje välttämättä kaavan mukaan, mutta uskon että hän selviää. Hän on ihan mahtava ihminen, helvetin vahva ja upea. Hän on kaikkea mitä hyvältä ystävältä vaaditaan. Tiedän, että hän yritttää kaikkensa, jotta parantuisi masennuksesta, mutta haluan sanoa, että kelpaat minulle juuri tuollaisena. Kenenkään ei tarvitse jaksaa hymyillä, kenenkään ei tarvitse jaksaa olla mukava vittumaisille ihmisille. Toivon, että kun luet tätä, tajuat että kukaan ei ole täydellinen, mutta olet todella lähellä sitä, juuri omana itsenäsi ja että tulet selviämään hienosti<3 ja jos et hienosti, niin ainakin rynnit eteenpäin, etkä anna periksi ja se on loppupeleissä kaikista tärkeintä. <3 Ei ole helppoa olla maailmassa, missä kokoajan vaaditaan. Aikuisilla työelämässä ja nuorilta koulussa. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmät paineet kasvavat. Nykyään masennusta ei oteta tosissaan, on totta että jotkut sanovat olevansa masentuneita,. vaikka kyse olisi vain hetkellisestä ahdistuksesta, mutta eikö siihen kannattaisi puuttua heti. Eikö kannattaisi kannustaa eteenpäin, polkematta alas? Eikö kannattaisi tukea. Nykyään on niin paljon kauneusihanteita, käsityksiä millainen pitäisi olla tai millainen olet. Pitää pukeutua tietyllä tavalla, pitää syödä tiettyä ruokaa ja kuunnella tietynlaista musiikkia, ollaksensa okei. Jos poikkeat jostain mitä muut tekevät, se on outoa, tyhmää ja noloa. Ihmiset eivät näe sitä rikkautena. Olen oppinut elämäni varrella, että erillaisuus on rikkaus. Nykyään yhä useampi ihminen tappaa itsensä nuorena, outoa on kuitenkin se, kuinka ihmiset haukkuvat huomionhakuiseksi ja kun sitä ihmistä ei lopulta oikeasti enää ole, kun hän on tehnyt suunitelmista totta, sanotaan että häntä jäädään kaipaamaan, että häntä rakastettiin ja että hän oli ihana ihminen. Miksi sitä kaikkea ei vain voitu sanoa aikaisemmin. Varmasti minulla on myös vanhempia lukijoita ja en tiedä miten he suhtautuvat tähän. en halua syyllistää,haluan vaan muistuttaa, että tukekaa toisianne. Olen itsekkin kokenut tosi kovia mun elämän aikana ja välillä kärsin niistä vieläkin. Haluan kuitenkin kiittää mun perhettä,sukua, Helmiä; Maria, Essiä, Annikaa, Saagaa, Emmaa, Inkaa ja kaikkia jotka ootte auttanu mua jaksamaan ja ootte kestäny mun juttuja. Kuitenkin liian usein, kuulen näitä paskakommentteja, ennen ne polki mua alemmas, mutta nyt ne tekee musta entistä vanhemman ja ne saa yhä enemmän mut pääteliääksi siitä, että mä tuun pärjään ihan helvetin hienosti. Haluun vielä sanoa, että kukaan muu ei tiedä koko totuutta,kuin sinä itse, joten älä arvostele tai hauku muita, koska et voi ikinä tietää koko totuutta!

- NEVER LOSE HOPE